Terapeuttinen valokuvausryhmä, oma voimakuva

Miten monella meistä on vaikeuksia katsoa itseä valokuvista, tai ylipäätään olla niissä hetkissä kun kuvataan? Oleminen itsessään voi muuten ollakin rentoa ja hauskaa, mutta sillä hetkellä kun kamera ilmestyy lähistölle niin ilme jähmettyy, vartalo jännittyy ja tulee epämukava olo. Jos tunnistat tämän itsessäsi, et todellakaan ole yksin.


Valokuvat ovat siksi haasteellisia, koska ne näyttävät asioita joita emme ehkä itsessämme haluaisi nähdä. Epävarmuudet omasta kehosta ja omista piirteistä tulevat näkyväksi eritavalla kuin silloin, kun katsomme itseämme peilistä. Itsensä näkemiseen voi joutua totuttelemaan ihan samalla tavalla, kuin oman äänen kuulemiseen. Kun ensimmäisiä kertoja kuulemme oman äänen tallennettuna, hyvin yleinen ajatus on, että "kuulostanko todella tuolta!" Samalla tavalla voi olla oman kuvan näkemisen kanssa. Toiset ovat jo tottuneet näkemään sinun kaikki puolesi ja ilmeesi, mutta sinulle itsellesi ne voivat olla vielä uutta.


Hyvin usein omaan kuvaan tottuminen vie aikaa. Toki siihen vaikuttaa paljolti se, miten hyvin jo hyväksyt itsesi, kaikkine puolinesi. Varmasti jokaisella meillä on kohtia omassa kehossa joista emme erityisesti pidä. Merkitystä onkin sillä, voimmeko lempeydellä hyväksyä myös nuo kohdat itsessämme. Annammeko ulkonäön vaikuttaa minuuteemme? Myös negatiiviset, rajoittavat uskomukset itsestämme vaikuttavat hyvin suuresti siihen, mitä itsestämme ajattelemme ja kuinka elämässä ylipäätään toimimme. Lempeä ja hyväksyvä suhtautuminen itseä kohtaan lisää myös yleisesti tyytyväisyyttä elämään.


Nexuksella toteutimme terapeuttisen valokuvausryhmän, jonka aikana ryhmäläiset pääsivät tutkailemaan omaa suhtautumistaan itseensä, sekä kuvattavana olemiseen. Lähestyimme aihetta eri suunnilta ja neljän viikon aikana ryhmäläiset saivat suunnitella itselleen oman voimakuvan perustuen omiin vahvuksiin, sekä ominaisuuksiin. Voimakuvan ajatuksena oli, että se muistuttaisi jokaista siitä omasta voimasta, joka meillä kaikilla on, mutta joka toisinaan on kadoksissa. Jokaisella meistä on joskus elämässä huonoja päiviä tai ajanjaksoja, mutta tuolloinkin olisi hyvä saada muistutusta siitä, miten ainutlaatuisia ja arvokkaita olemmekaan, kaikkine piirteinemme. Oman itsen täydellinen hyväksyminen voi vaatia harjoittelua ja viedä aikaa, mutta jokainen pienikin askel kohti itsemyötätuntoisempaa ajattelua on tärkeää. Myös sinä olet arvokas ja riittävä, juuri sellaisena kuin olet.